Shanti Mahato on Sundardeep-naiskalankasvattajien osuuskunnan perustajajäsen. Hankkeen aikana hän on aloittanut kalan kuivaamisen ja myy kuivattua kalaa jopa Kathmanduhun. Kuva: Jenny Öhman / FFD.

Nepalin sydämessä on käynnissä hiljainen vallankumous. Naiset, jotka ovat perinteisesti olleet sidottuja kotitalouden rooleihin, astuvat kalankasvatuksen maailmaan, muuttaen paitsi omaa elämäänsä myös yhteisöjään. Naisten osallistuminen kalankasvatukseen on enemmän kuin pelkkä toimeentulon keino. Kalankasvatus on toimintaa, jonka kautta naiset voivat vahvistaa itsenäisyyttään ja edistää perheidensä ruokaturvaa ja hyvinvointia. FFD ry (Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development) on tehnyt yli vuosikymmenen ajan yhteistyötä nepalilaisten naiskalankasvattajajärjestöjen kanssa. Yhteistyötä on tehty voimaannuttamisen ja tulonhankinnan edistämiseksi, osuuskuntien kehittämiseksi, resurssien saatavuuden parantamiseksi sekä kotitalous- että yhteisötasolla, ruokaturvan parantamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen lisäämiseksi.

Tämän yhteistyön viimeisin vaihe on toteutettu ”Naiset kestävän yrittäjyyden puolesta” hankkeessa, jota FFD koordinoi ja toteuttavat Sundardeep Women Fish Farmers’ Cooperative (Sundardeep), Amritpur Social Entrepreneur Cooperative (ASEC), Federation of Community Forest Users Nepal (FECOFUN) ja FinLIT Nepal, Suomen ulkoministeriön rahoituksella. Osana hankkeen toimintoja kesäkuussa 2022 tehtiin tutkimus naiskalankasvattajien roolista Nepalissa ja heidän sosiaalisesta ja taloudellisesta voimaantumisestaan. Tutkimukseen haastateltiin 193 henkilön 108 kotitaloudesta. Haastateltavista henkilöistä oli naisia 103 ja miehiä 90.

Namuna-ryhmän jäsenillä on leasing-sopimus isommasta kalankasvatusaltaasta, jossa viljelevät karppeja. Kuva: Jenny Öhman / FFD.

Tutkimus paljasti, että naiset ovat aktiivisesti mukana kalankasvatuksen arvoketjun eri vaiheissa, kalojen istutuksesta kalojen käsittelyyn ja myyntiin asti. Heidän osallistumisensa on ratkaisevaa, mutta naiset kohtaavat merkittäviä haasteita osallistuessaan kalankasvatukseen ja hyötyessään siitä tasapuolisesti. Lisäksi heitä syrjitään usein. Heillä on vähäinen pääsy ja hallinta omaisuuteen ja resursseihin, ja usein heidän kalankasvatukseen käyttämäänsä aikaa ei huomioida.

Naiset raportoivat vapaa-ajan puutteen haasteena kalankasvatuksessa useammin kuin miehet. Heillä on yleensä enemmän kotitöitä kuin miehillä, ja heidän kotitaloustoimintoihin ja viljelyyn käyttämäänsä aikaa ei pidetä työnä. Miesten kalankasvatustoimintaa pidetään sen sijaan työnä.

Useimmat naiset eivät omista viljelemäänsä maata, huolimatta hallituksen poliittisista linjauksista, jotka antavat veronalennuksia, kun omistus on naisten hallussa. Miehet omistavat maan ja tekevät lopulliset päätökset siitä, miten maaresursseja käytetään. Lisäksi naisilla ei usein ole pääsyä välttämättömiin kalankasvatusvälineisiin, joita miehet hallitsevat.

Lisääntynyt tuki naisvetoisille osuuskunnille voi parantaa kollektiivista neuvotteluvoimaa ja resurssien jakamista sekä varmistaa jatkuvan koulutuksen kalankasvatustekniikoista, johtajuudesta ja liiketoiminnan hallinnasta. Kuva: Jenny Öhman / FFD.

Naiskalankasvattajat kohtaavat myös taloudellisia rajoitteita. Lainan saanti on rajallista, ja vaikka he saisivatkin lainaa, heillä on vain vähän sananvaltaa varojen käytössä, sillä miehet ovat pääasiallisia päätöksentekijöitä. Perinteiset sukupuoliroolit tarkoittavat, että miehet tekevät yleensä lopulliset päätökset sekä kotitalous- että kalankasvatusasioissa. Lisäksi naisia rajoittavat sosiaaliset normit liikkuvuuden suhteen. Esimerkiksi naisten on saattavaa lupa osallistuakseen kalankasvatuksen koulutustilaisuuksiin, ja heidän on usein oltava sukulaisen, ystävän tai jopa lastensa seurassa.

Oli mielenkiintoista huomata, että vaikka joitakin kalankasvatukseen liittyviä päätöksiä keskustellaan perheessä, molempien sukupuolten kesken, miehillä on yleensä viimeinen sana. Mielenkiintoista on, että naisten ja miesten välillä on eroja siinä, kuka tekee päätökset. Miesten käsitys on, että he tekevät päätökset kalankasvatuksesta yksin, kun taas naiset sanovat tekevänsä päätökset yhdessä miesten kanssa. Kotitaloustoimintojen päätöksenteossa miehet vastaavat tekevänsä päätökset yhdessä puolisoidensa kanssa. Naiset taas vastaavat, että suuret kotitalouspäätökset tekee mies.

Naiset ovat kuitenkin onnistuneet kohtamaan joitakin näistä haasteista. He ovat saaneet lainattua välineitä naiskalankasvattajaosuuskuntien kautta. Naisten kalankasvattajaosuuskunnat ovat keskeisiä viljelijäjärjestöjä ratkaisemaan haasteita, jotka liittyvät välineisiin ja muiden resurssien saatavuuteen. Ilman tätä naisilla olisi paljon vaikeampaa saada resursseja, puhumattakaan vertaistuesta, jota he saavat toisiltaan.

On varmasti useita toimia, joilla voidaan edelleen voimaannuttaa naiskalankasvattajia ja kehittää sukupuolisensitiivistä kalankasvatusarvoketjua. Ensinnäkin on edistettävä politiikkaa, joka tukee naisten tasa-arvoisia omistusoikeuksia, mukaan lukien tiedon tarjoaminen naisille ja heidän perheilleen hallituksen politiikasta, joka koskee veronalennuksia naisten omistamalle maalle. Lisäksi on tärkeää parantaa luotonsaanti esimerkiksi kehittämällä räätälöityjä rahoitustuotteita ja -palveluja naiskalankasvattajille, jotta he voivat hankkia pääomaa toimintansa laajentamiseksi.

Lisääntynyt tuki naisvetoisille osuuskunnille voi parantaa kollektiivista neuvotteluvoimaa ja resurssien jakamista sekä varmistaa jatkuvan koulutuksen kalankasvatustekniikoista, johtajuudesta ja liiketoiminnan hallinnasta. Lisäksi osuuskunnat voivat auttaa tarjoamalla pääsyn edullisiin kalankasvatukseen liittyviin palveluihin, kuten kalatautien hallintaan, ja markkinoille pääsyn parantamiseen. Naisten kalankasvattajaosuuskunnat voivat myös tarjota tukea mentorointipalvelujen perustamisessa naiskalankasvattajille.

Naisten kalankasvattajaosuuskunnat voivat myös tarjota tukea mentorointipalvelujen perustamisessa naiskalankasvattajille. Kuvassa selitetään, miten perinteinen kalankuivaus tapahtuu. Kuva: Jenny Öhman / FFD.

Nepalilaisten naisten osallistuminen kalankasvatukseen on osoitus heidän sitkeydestään ja sopeutumiskyvystään. Kuten jotkut naiset sanoivat: “Olemme ylpeitä siitä, että voimme tehdä jotain itse. Kalankasvatuksen kautta voimme olla itsenäisiä ja rakentaa identiteettiämme yhteiskunnassa.” Tulevaisuutta ajatellen on tärkeää jatkaa sukupuolisensitiivisten ohjelmien edistämistä, jotta voidaan luoda osallistavampi ja tukevampi ympäristö naisille tällä alalla. Näin varmistamme, että Nepalissa käynnissä oleva hiljainen vallankumous kalankasvatussektorilla muuttuu voimakkaaksi muutoksen ajuriksi, joka edistää naisten sosiaalista ja taloudellista voimaantumista koko maassa, luo sosiaalisia turvaverkkoja, parantaa elinkeinoja ja lisää ruokaturvaa.

Roseanna Avento

Kobe Global

Kummijärjestön Suomen kalankasvattajaliiton edustaja

……………………….

’Naiset kestävän yrittäjyyden puolesta’ on saanut rahoitusta 2021–2024 Suomen ulkoministeriöstä