Vietnam
Pääsektorit: Metsätalous ja ilmastokestävyys
Kohderyhmät: Viljelijäorganisaatiot (2 osuuskuntaliittoa ja 8 osuuskuntaa). Hanke hyödyttää suoraan 3000 yksilöä.
Yhteistyökumppanit:
Thua Thien Hue Cooperative Alliance (TTHCA): Projektin keskeinen toimija, joka vastaa osuuskuntien mobilisoinnista ja vertaisavun tarjoamisesta NACAlle. TTHCA toimii myös projektin pääasiallisena toteutuskumppanina.
Nghe An Cooperative Alliance (NACA): Vastaa TTHCA:n alueella toteutettavista projektitoiminnoista hyväksyttyjen vuotuisten toimintasuunnitelmien mukaisesti.
Cooperative Alliance (VCA): Erityistehtävänä edistää viljelijäorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä kansallisella tasolla.
Center for Climate Change Study in Central Vietnam (CCCSC): Vietnamin koordinointi-, seuranta-, ja metsäalan asiantuntijakumppani, joka vastaa projektin koordinoinnista ja viestinnästä kaikkien projektikumppaneiden kanssa. CCCSC tarjoaa sekä hallinnollista että asiantuntijatukea TTHCA:lle ja NACAlle.
Muut yhteistyötahot:
Pirkanmaan Metsänhoitoyhdistys toimii hankkeen kummiorganisaationa, tarjoten vertaisapua NACAlle ja TTHCA:lle.
Rahoittajat: Suomen ulkoministeriö
Budjetti: 460 625 euroa
Kesto: 2023 – 2026
Hankkeen toiminnot ja odotetut tulokset lyhyesti:
Pienviljelijöillä on pitkäaikaisia maanvuokrasopimuksia (jopa 70 vuotta), mutta heikosti tietotaitoa kestävän metsänhoidon käytännöistä yksityisen metsätalouden lyhyen historian vuoksi. He kärsivät kehittymättömistä metsätalouspalveluista ja suunnittelusta, heikoista teknisistä taidoista sekä vähäisestä pääsystä metsätalousdataan, investointeihin, markkinoille ja valtion ympäristö- ja ilmasto-ohjelmiin. Vammaiset henkilöt ovat erittäin haavoittuvassa asemassa ja heillä on vähän työllistymismahdollisuuksia Vietnamin maaseudulla.
Hankkeen toiminnot keskittyvät seitsemään tavoiteltuun tulokseen:
Viljelijäorganisaatioiden tekninen kapasiteetti ja resurssit metsien ympäristöpalvelujen tarjoamiseksi jäsenilleen ovat kasvaneet.
Pienviljelijät ovat sitoutuneet tekemään ilmastoviisaita metsänhoitopäätöksiä.
Pienmetsänomistajien kiinnostus ja tietoisuus metsäsertifioinnista ja sen vaatimuksista on lisääntynyt.
Osuuskunnilla on käytössään kestävän metsänhoidon suunnitelmat.
Viljelijäorganisaatiot ovat löytäneet markkinat sertifioiduille metsätuotteille.
Viljelijäjärjestöjen yhteiset alustat ovat edistäneet organisaatioiden ja osallistavien palveluiden kehittämistä.
Vammaisten henkilöiden asema pienviljelijöiden metsäarvoketjuissa ja organisaatioissa on parantunut.
